Ekosysteemi vahvistuu.

Hiilinielu kasvaa.

Luonnon monimuotoisuus paranee.

Puuston määrä hehtaaria kohden kasvaa.

Metsänomistajan nettotulo kasvaa.

Kun metsää hoidetaan Hiilennielun kasvatustavalla:

Ekosysteemi vahvistuu.

Hiilinielu kasvaa.

Luonnon monimuotoisuus paranee.

Puuston määrä hehtaaria kohden kasvaa.

Metsänomistajan nettotulo kasvaa.

Kun metsää hoidetaan Hiilennielun kasvatustavalla:

Yhteismetsä Hiilennielu on vastuullinen, tuottava ja vaivaton tapa omistaa, kasvattaa ja hyödyntää metsää. Hiilennielun toimintamalli on perinteistä suomalaista metsien kasvatustapaa kannattavampaa ja se tukee ilmastonmuutoksen hillintää, kasvattaa luonnollisia hiilinieluja ja ylläpitää ainutlaatuisen luontomme monimuotoisuutta.

Hiilennielu käyttää työkaluna puiden luonnolliseen uusiutumiseen perustuvaa jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, jossa omistamamme metsät pidetään peitteisinä, ja avohakkuiden tarve minimoituu. Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa hakkuut tehdään yläharvennusperiaatteella eli metsästä korjataan taloudellisesti kypsiä puita ja annetaan pienemmille puille tilaa kasvaa.

2.900,11

CO2 tn = hiilidioksiditonnia

Hiilennielun hiilensidontalaskuri
toimii kasvukaudella 1.5 - 15.10.

Laskuri kuvaa Yhteismetsä Hiilennielun metsätilojen hiilinielun nettokasvua.
Hiilensidonnan laskeminen on alkanut 1.5.2019.
Laskurissa on vähennetty vuoden 2019 alusta lähtien tehdyt hakkuut, sekä tulevina vuosina tehtävät hakkuut. (Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on vuodessa 10,3 CO2 tn)

Hiilennielun hiilensidontalaskuri

2.900,11

CO2 tn = hiilidioksiditonnia

Hiilennielun hiilensidontalaskuri
toimii kasvukaudella 1.5 - 15.10.

Laskuri kuvaa
Yhteismetsä Hiilennielun
metsätilojen hiilinielun kasvua.
Hiilensidonnan laskeminen on
alkanut 1.5.2019.

Laskurissa on vähennetty vuoden
2019 alusta lähtien tehdyt
hakkuut, sekä tulevina vuosina
tehtävät hakkuut.
(Suomalaisen keskimääräinen
hiilijalanjälki on vuodessa 10,3 CO2 tn)

LUONTOVAIKUTUKSET METSÄÄN

Metsänomistajan nettotulo kasvaa

Metsänhoidon kustannukset pienenevät tasaikäismetsätalouteen verrattuna, koska hoidon tarve vähenee ja hakkuissa poistetaan pääasiassa tukkia. Tukin hinta on yli kolminkertainen kuitupuuhun verrattuna. Suurempi tukkiosuus tasaikäismetsätalouteen verrattuna suurentaa hakkuutuloa.

Hiilinielu kasvaa

Puuston keskitilavuuden annetaan suurentua vähittäin useiden vuosikymmenten ajan. Puuston hiilivarasto suurenee samassa suhteessa, ja tämä hiili on pysyvästi poissa ilmakehästä. Myös metsämaan hiiivarasto suurenee, koska karikkeen määrä kasvaa. Mesämaan hiilivarastot ovat turvassa, koska kunnostusojitusta, avohakkuuta ja maanmuokkausta ei tehdä.

Ekosysteemi vahvistuu

Metsien käsittelyssä pyritään erirakenteisiin sekametsään. Monilajiset kerrokselliset metsät ovat vastustuskykyisimpiä tuulia, tuholaisia ja tauteja vastaan. Ne myös toipuvat nopeimmin erilaisista häiriöistä.  Vaihtelevat peitteiset metsät tuottavat erilaisia ekosysteemipalveluja ilman avohakkuusta ja taimikkovaiheesta johtuvia katkoksia. Tällöin puiden ja sienien symbioosi ei katkea joka takaa hyvän nesteen ja ravinnon saannin puille.

Luonnon monimuotoisuus paranee

Metsien peitteisyys, kerroksellisuus ja monilajisuus parantaa monien eliölajien viihtymistä metsässä. Hakkuissa jätetään säästöpuita, ja suuret haavat jätetään hakkaamatta. Tämän seurauksena mm. kolopuiden ja lahopuun määrä lisääntyy jolloin metsässä on runsaasti lajeja jotka syövät metsän tuhohyönteisiä. Näin ollen metsä on vastuskykyisempi erilaisille hyönteistuhoille. Lisäksi eri-ikäinen metsä jossa on eri puulajeja on vastustuskyisempi yhden puulajin tasaikäis metsikköön verrattuna. Suon ja kivennäismaan vaihettumisvyöhykkeitä käsitellään varoen.

Metsän puuston määrä hehtaaria kohden suurenee

Hakkuut pidetään aluksi maltillisena, ja puuston keskitilavuuden annetaan suurentua noin puolitoistakertaiseksi nykymetsien keskitilavuuteen verrattuna. Suureneva keskitilavuus suurentaa myös tilavuuskasvua ja hakkuutuloja. Koska puustosta hakataan suurempi osa arvokkaampana tukkipuuna. Puuston määrän kasvattaminen ei pienennä nettotuloja. Nettotulot siirtyvät osittain myöhemmäksi ja niiden kokonaismäärä kasvaa.

LUONTOVAIKUTUKSET SUOHON

HIILENNIELUN METSÄTILAT

Yhteismetsä Hiilennielulla on tällä hetkellä yli 3000 ha metsätiloja. Ne sijaitsevat Pohjois- ja Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Alla kuvia Hiilennielun metsätiloilta

LUONTOVAIKUTUKSET SUOHON

Suoekosysteemin palautuminen käynnistyy

Suot ovat maaekosysteemien tärkein hiilivarasto ja tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ne ovat myös maapallon tärkeä lajipankki. Soiden ennallistamisella pyritään palauttamaan ojituksen takia heikentynyt suoekosysteemi rakenteeltaan ja toiminnaltaan luonnontilaisen kaltaiseksi. Puuston poiston ja ojien tukkimisen seurauksena suovedenpinta nousee, hajotus hidastuu ja turpeen muodostuminen käynnistyy. Kehittyminen kohti luonnontilaisia soita käynnistyy.

Hiilivarasto palautuu

Ennallistaminen palauttaa luonnontilaisen suon kaltaiset kasvihuonekaasutaseet. Pitkällä aikavälillä ennallistamisen vaikutus on ilmastoa viilentävä, kun hiiltä sitova turvekerros on kasvanut riittävän paksuksi.

Vesistökuormitus vähenee

Ravinteiden ja kiintoaineiden kuormitus vesistöön vähenee ennallistamisen seurauksena. Ennallistettu suo suodattaa ravinteita ja kiintoaineita ja toimii sulamis- ja sadevesien puskurivarastona pienentäen tulvahuippuja.

Monimuotoisuus elpyy

Ennallistettujen soiden ympäristöolosuhteet muuttuvat nopeasti suolajistolle suotuisiksi, jolloin lajien palautuminen voi alkaa. Lajiston elpyminen on tärkeää paitsi uhanalaisten lajien myös yleisten suolajien kuten hillan ja karpalon kannalta. Siten monimuotoisuuden elpyminen edesauttaa myös soiden virkistyskäyttöä.

Suonpohjien jälkikäyttö

Turvetuotannosta vapautuvien suonpohjien jälkikäyttö luo lyhyen ja pitkän tähtäimen hiilinieluja. Metsitys sitoo hiilen kasvavaan puustoon nopeasti, kun taas vähemmän yleinen soistaminen sitoo hiilen turpeeseen vuosituhansiksi. Kosteikkojen muodostaminen palvelee erityisesti monimuotoisuutta.

HIILENNIELUN METSÄTILAT

Yhteismetsä Hiilennielulla on tällä hetkellä yli 2720 ha metsätiloja. Ne sijaitsevat Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Alla kuvia Hiilennielun metsätiloilta

Yhteismetsä Hiilennielu

Matosaarentie 15, 00850 Helsinki

Toimitsija

Timo Kujala

0400 100 670

timo.kujala@hiilennielu.fi

Yhteismetsä Hiilennielu on vastuullinen, tuottava ja vaivaton tapa omistaa, kasvattaa ja hyödyntää metsää. Hiilennielun toimintamalli on perinteistä suomalaista metsien kasvatustapaa kannattavampaa ja se tukee ilmastonmuutoksen hillintää, kasvattaa luonnollisia hiilinieluja ja ylläpitää ainutlaatuisen luontomme monimuotoisuutta.

Yhteystiedot
Yhteismetsä Hiilennielu
Matosaarentie 15
00850 Helsinki
Toimitsija
Timo Kujala

0400 100 670
timo.kujala@hiilennielu.fi